Aika juoksee, päivät vierivät, enkä minä meinaa pysyä vauhdissa mukana. Paljon on tapahtunut, mutta mistä minä alkaisin ja kertoisin.
 
Helmikuussa mies kysyi minulta, muutanko hänen luokseen ja minä vastasin kyllä. Maaliskuun aikana sitten pakkasin ja muutin pikkuhiljaa tavaroitani hänen luokseen. Onneksi saatoin tehdä muuton tällä tavalla, koska voimani eivät olisi riittäneet yhteen isoon raapaisuun kovien työkiireiden takia. Myin ja lahjoitin tavaraa ja vaatteita vein kirpputorille. Mukaani lähtevät huonekalut karsin minimiin.

Maaliskuussa tein matkan Kuopioon. Tapasin vanhoja tuttuja 15 vuoden takaa ja puhetta riitti yhdeksi illaksi ja aamuksi. Sen jälkeen jatkoin kylpylä-hotelliin, jossa tapasin uusia ihmisiä. Heistä tuli minun elämääni uusia mukavia tuttavuuksia. Rentouduin lämpöisessä vedessä, nautin porealtaasta, iloisesta seurasta ja höyrysaunasta sekä hyvästä ruuasta. Mikä mainio viikonloppu irroittautua arjesta ja hyvä alku lähteä lomalle.

Nyt harjoittelemme sitten yhteistä arjen elämistä. Työmatkani piteni huomattavasti, mutta bussit kulkevat. Ja minulle se on vaan asennekysymys. Ja kun joinakin aamuina pääsen naapurin rouvan kyydissä kaupungiin, niin niinä aamuina saan nukkua vähän pitempään.

Minua kannustaa myös se koirien vilpitön ilo ja innostus, kun tulen illalla kotiin. Vaikka olisin kuinka väsynyt, en voi olla lähtemättä edes hetkeksi ulos niiden kanssa. Ne ovat ottaneet minut kyllä hienosti vastaan. Eilen illalla kun katsoimme Taivaan tulia, toinen koira nukkui vieressäni pää minun sylissä ja kuorsasi. :D