Sehän oli ihan sattumaa, että me K:n kanssa tavattiin sokkotreffeillä. Muutoin tuskin olisimme tavanneet, olemmehan kuitenkin niin eri maailmoista. Vähän onkin sellainen tunne, ettei me ehkä enää tavata.. K tietää, että minä olisin kiinnostunut tapaamaan uudestaan, joten voisi sanoa, että pallo on hänellä.
Hänellä oli kunnon kädenpuristus, kun esittelimme itsemme tavatessamme. Hän katsoi silmiin, kun puhuimme. Hän oli pidempi kuin minä. :)
Tähän mennessä olen jo oppinut sen, kantapään kautta, ettei liian aikaisin kannata edes ihastua. Mutta jos nyt jostain syystä joku kolahtaa heti tai edes pienellä viiveellä, niin sillehän ei voi sitten mitään. Mutta vielä en ole antanut lyödä itseäni halolla päähän.