Arvatkaa vaan, pyöriikö päässä se ex:n uusi nainen -asia? Sillon la-iltana kun ex sen lauseen laukaisi suustaan, mä en saanut enää sanottua sanaakaan koko matkalla kylään. Purin vaan hammasta, ja päätin, etten tänä iltana itke. Tulihan se itku sitten myöhemmin, siinä koko porukan nähden, paitsi ex oli jo lähteny. Ihan tyhmäähän tätä on kelata, sehän oli vaan ajan kysymys, mutta silti.. Nyt se on lopullista. Ei ole enää paluuta, enkä sitä kyllä enää haluaisikaan. Kaikki on niin muuttunut. *huokaus*
No niin, ryhdistäydypäs nyt nainen! Miehiä tulee ja menee, niitä on maailma täynnä, ainakin melkein. :)

Tänä aamuna mä huomasin sen taas - en ole tuntenut nälän tunnetta lauantain jälkeen. Tiedän ja muistan kyllä syödä. Katson vaikka kellosta. Jos unohdan syödä, jossain vaiheessa tulee se heikko ja huono olo, ja silloin viimeistään havahdun syömään. Mutta nyt on menny vielä hyvin. Ruoka menee alas pienissä erissä, vaikkei maistu miltään. Kyllä ruokahalu sieltä taas palaa, niin se on aina palannut.
Mutta nyt vyöhyketerapiaan.