Jaksoin kuin jaksoinkin lauantaina P:n seuraa koko päivän. Lähtötilanne ei vaan ollu paras mahdollinen, jätkä meinaa antoi odottaa itseään 15 minuuttia, kun meikäläinen oli tasan sovittuna aikana paikalla. Vai että naisia saa aina odottaa.. kyllä miehiäkin saa odottaa. Tästä tilanteesta olikin sitten oikein rattoisaa lähteä ajamaan neljää tuntia kohti Kirjurinluotoa, kun mulla oli het aamusta herne nenässä. :)
Kyllä tilanne ajan myötä tasoittui, mutta hetken se kesti, kun väsyneenä ajattelin, että olisin voinut käyttää senkin 15 minuuttia nukkumiseen. No jokatapauksessa matka alkoi. Pilvinen sää teki autoilun mukavaksi, eikä ollu liian kuuma. Parkanossa kahvit naamaan ja matka jatkuu. Perillä Porissa oltiin yhden jälkeen, jolloin Arenan portit aukaistiin. Ensi ryntäys olikin melkoinen. Jätimme auton Arenan parkkialueelle ja suunnitelmamme oli käydä keskustassa syömässä ja sen jälkeen siirtyä konserttialueelle. Ihmisvirta melkei talloi meidät mennessämme kohti keskustaa. Katkeamaton jono piknik-väkeä rynni koko jalkakäytävän leveydeltä ja tuli mieleen, että kenellä tuntuu olevan väärä suunta. :)

Keskustassa hampparia naamaan, tutustuminen Jazz-katuun ja Arenalle saavuimmekin sitten ekan bändin soitellessa. Tässä vaiheessa alue oli jo todella hyvin kansoitettu. Löysimme onneksi tilaa vielä penkeiltä. Mietimme, miten tänne mahtuu kaikki, mutta niin se vaan onnistui. Tiivistämällä ja tiivistämällä. Sivusta saimme seurata useaan otteeseen järjestysmiehien yrityksiä saada kulkuväylille leiriytyneet siirtymään toisaalle. Voin vain kuvitella miltä tuntuu, kun käsketään siirtyä muualle, mutta ei kerrota että minne, ja kaikkialla näyttää olevan ihan täyttä. Mutta ymmärrän myös sen, että jos niitä harvoja kulkuväyliä ei pidetä vapaana, ja sitten tapahtuukin jotain katastrofaalista, niin silloin jäisi ihmisiä vääjäämättä toisten jalkoihin.

Iltaa kohden sää kirkastui kirkastumistaan, ja lopulta Sting sai soittaa kirkkaassa auringonpaisteessa sinisen taivaan olla. Screeniltä näki kaikista parhaiten, mitä lavalla tapahtui, ja kyllä soittajat näyttivät nauttivan illasta yhtä paljon kuin me kuuntelijat. Hymyä irtosi jos toistakin. Leppoisa ilta kaikin puolin, hittikimaraa kuunnellen. :)

Eilen kävin A:n luona saunomassa. Siellä oli kyllä aika väsynyt isäntä, joten en sitten jäänyt yöksi. Mä oisin kuitenkin valvonu paljon myöhempään, koska A kävi aika pian lähtöni jälkeen nukkumaan, mielessä tämän aamun aikainen herätys.
Tänään mesessä pähkäilin tilannetta, niin paras ystäväni antoi minulle saman neuvon, kuin minä hänelle aikoinaan, että otat vaan ihan rennosti etkä mieti liikoja, nautit vaan jos kerran on mukava olla, kyllä se siitä selkenee ajan kanssa.

Nyt nautin kauniista kesäillasta, lomasta ja hyvästä musiikista.
Täällä soi Kotiteollisuuden Kuolleen kukan nimi-levy, ja lujaa soikin. :)